Ruuhkat historiaan elementtisilloilla

Ruuhkat historiaan elementtisilloilla

Pääkaupunkiseudulla on keväästä lähtien kärvistelty tietyömaiden massiivisissa ruuhkissa. Pahimmat tulpat ovat olleet Kehä ykkösellä, jossa kaistatöiden ohella korjataan myös liittymiä ja siltoja.

Vaihtoehtoisia väyliä on stressaantuneille työmatkalaisille niukalti eikä pienempien teiden välityskyky riitä korvaavia reittejä etsiville. Kehä kolmosestakaan ei ole ollut juuri apua: jo valmiiksi ruuhkainen ja niin ikään korjaustöiden alainen väylä on ollut vain entistä tukkoisempi.

Kehä ykkösen massiivinen remontti kestää pääkaupunkiseudulla syksyyn 2017 asti. Yhtenä aikataulujen venyttäjänä ja ruuhkien aiheuttajana tässäkin projektissa ovat siltojen perusparannukset sekä uusien rakentaminen, jotka meillä Suomessa tehdään edelleen aikaa vievällä ja työläällä paikallavalumenetelmällä.

Korjattavaa riittää

Suomessa on lähes 15 000 maantiesiltaa, joista vain pieni osa on toteutettu elementeillä. Eniten elementtisiltoja rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla, mutta suosio jäi tuolloin vähäiseksi.

Betonilaatujen ja tekniikan kehittyessä sekä kustannustehokkuuden, aikataulujen ja laadun korostuessa elementtisilloille on jälleen selkeää markkinarakoa. Kohteistakaan ei ole pulaa, sillä yli 700 maantiesiltaa on jo nyt korjauksen tarpeessa ja määrä kasvaa vuosi vuodelta.

Sillan uusiminen kokonaan paikalla rakentaen vie helposti kuukausia. Uusi elementtisilta sen sijaan valmistuu huomattavasti nopeammin ja työmaan aikataulun pitävyys on taattu.

Oppia Euroopasta

Keski-Euroopan siltaprojekteissa on jo pitkään hyödynnetty elementtiratkaisuja. Muun muassa Tanskassa ja Virossa suosio kasvaa tasaisesti ja Hollannissa lähes kaikki sillat tehdään jo elementeistä.

Emoyhtiömme Consolis on tehnyt alan kehitystyötä jo vuosikymmeniä ja me parmalaiset tuomme tätä siltaosaamista Suomen olosuhteisiin. Olemme yhdessä Siton kanssa kehittäneet yksiaukkoisen siltaratkaisun, joka perustuu tehdasolosuhteissa valmistettuihin ja nopeasti asennettaviin jännebetonipalkkeihin sekä niiden päälle valettavaan saumattomaan siltakanteen.

Pilottikohteena on Eurakosken silta Kiukaisilla, jossa siltapalkit asennettiin paikoilleen viime viikolla ja uusi silta avataan liikenteelle ensi kuun alussa. Liikennehaitat jäävät vähäisiksi, sillä rakennustyön aikana käytössä on Eurajoen ja Kokemäen välinen maantie.

Tienkäyttäjä kiittää

Vesistöylitysten ohella elementtisilta soveltuu erinomaisesti kohteisiin, joissa risteyssilta rakennetaan tiheästi liikennöidyn väylän yli. Olemassa oleva tie voidaan pitää käytössä koko rakentamisajan eikä liikennettä haitata telineviidakolla tai muottien rakennus- ja purkutöillä. Lyhyemmän rakennusajan ja pienempien liikennehaittojen hyödyt maksimoituvat etenkin kaupunkiympäristössä.

Viime kädessä kyse on myös loppuasiakkaiden eli tienkäyttäjien edusta. Suuri joukko siltatyömaiden aiheuttamissa ruuhkissa kuukaudesta toiseen matelevista autoilijoista voisi käyttää aikansa tuottavamminkin.  Tehokas, nopea ja laadukas sillanrakentaminen on myös kansantalouden ja ympäristön etu.

Ritva Toivakainen
Yksikönpäällikkö, Parma Oy

Ritva vastaa Parman infraliiketoiminnasta. Hänen tiiminsä ideoi ja toteuttaa infrarakentamista tehostavia ratkaisuja. Vapaa-ajallaan Ritva liikkuu luonnossa ja koriskentillä. Ota yhteyttä

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi:

Lue myös nämä

Blogit aiheittain

PARMAsome

  • Seuraa meitä: