Betoni ja kestävä kehitys

Betoni on maailman yleisemmin käytetty materiaali heti veden ja kiviainesten jälkeen, joita molempia käytetään myös betonin valmistuksessa.

Betonia tehdään maailmanlaajuisesti vuosittain noin 10 miljardia kuutiota eli hieman yli yksi kuutiometri henkeä kohden.

Betoni on kestävää

Betonin laaja käyttö johtuu sen erinomaisista ominaisuuksista:

  • Betonin raaka-aineiden yleinen saatavuus
  • Betonin valmistus on yksinkertaista ja kustannustehokasta
  • Betoni voidaan valaa erilaisiin muotoihin
  • Betoni on pitkäikäinen; betonirakennuksen suunnittelukäyttöikä voi olla jopa 200 vuotta.
  • Betoni on vankka materiaali; se kestää kosteutta, kuumuutta sekä pakkasta
  • Betoni eristää ääntä tehokkaasti ja tarjoaa hyvän paloturvallisuuden

Rakennusmateriaalien osuus Suomen vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viisi prosenttia. Betonin osalta sementin valmistus aiheuttaa merkittävästi hiilidioksidipäästöjä valmistuksessa tapahtuvan kemiallisen reaktion vuoksi. Globaalisti sementin osuus hiilidioksidipäästöistä on yli 5 %, mutta esimerkiksi Suomessa se on alle 2 %. Korkeat päästöt johtuvat juuri betonin ja sementin suurista käyttömääristä. Betonin ominaispäästö on samaa luokkaa kuin perunan (0,2 kg-CO2/kg).

Miten vähennämme betonin päästöjä?

Betonirakentamisen päästöjen vähentämiseen pitää edelleen panostaa esimerkiksi seuraavin keinoin:

  • Sementin seostaminen vähäpäästöisemmillä sideaineilla
  • Betonien kehittäminen vähäpäästöisemmiksi
  • Betonin käytön optimointi tehokkaammilla betonituotteilla ja -ratkaisuilla

Sementin päästöt aiheutuvat sementtiklinkkerin valmistuksesta. Sementtiä voidaan osin korvata muun teollisuuden sivutuotteilla kuten masuunikuonalla tai lentotuhkalla.

Ontelolaatta on hyvä esimerkki tehokkaasta rakenneratkaisusta. Tarvittavan betonin määrää voidaan olennaisesti vähentää ja erityisen valmistustekniikan ansiosta sementin määrää tuotteessa voidaan minimoida. Lisäksi esijännitystekniikan avulla raudoituksen määrää voidaan olennaisesti alentaa ja pitkien jännevälien ansiosta pystyrakenteita tarvitaan vähemmän.