Pitkä työhistoriani elintarviketeollisuudessa vaihtui pari kuukautta sitten aivan toiselle liiketoiminta-alueelle eli betoniteollisuuteen. Millaisia ajatuksia, yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia turvallisuustyössä, ensimmäiset pari kuukautta ovat minussa herättäneet? Mietin mm. riskejä, toimintatapoja, työympäristöä, työhygieenisiä altisteita ja menetelmiä.

Turvallisuus on ihmisten käsissä

Työ on molemmissa teollisuuden aloissa varsin käsityövaltaista. Turvallisuus on siis pitkälti ihmisten käsissä. Miten tunnistamme riskit, miten toimimme turvallisten työtapojen mukaan, miten reagoimme esimerkiksi poikkeamiin. Turvallisuustyössä kyse on ihmisten toimintaan vaikuttamisessa – ollaan sitten missä liiketoiminnassa tahansa.

Siisteys ja järjestys on avaintekijä

Betonitehtaalla ei luonnollisesti vaadita samanlaista hygieniatasoa kuin elintarviketehtaassa. Hygieniatasolla en kuitenkaan tarkoita siisteyttä ja järjestystä, mikä voi olla hyvällä mallilla myös betonitehtaassa. 5S sopii alalle kuin alalle; säilytetään alueella vain tarvittavat työkalut ja materiaalit sekä määritetään niille oma paikka, kulkureitit ovat esteettömät ja merkityt, lattiat pidetään puhtaana jne. Siisteydellä ja järjestyksellä on iso merkitys ehkäisemään kompastumisia ja liukastumisia sekä elintarviketeollisuudessa että betoniteollisuudessa.

Nolla tapaturmaa on realistinen tavoite

Eli loppupeleissä, ei niitä eroja turvallisuustyössä niin paljoa sitten olekaan. Työhön liittyvät vaarat ovat hieman erilaiset, mutta iso onnettomuus voi tapahtua kummallakin alalla. Työmenetelmät (esim. vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, 5S, Elmeri, turvavartit, turvallisuushavainnot, turvallisuuskeskustelut) ovat samoja ja menestyksekkäässä turvallisuustyössä kyse on niiden laadukkaasta toteuttamisesta.

Kummassakin teollisuuden alassa on saavutettu hyviä tuloksia yksikkö- ja yrityskohtaisesti, mikä luo uskoa, että nolla tapaturmaa on mahdollista.