Maailman myllerryksessä arjessa kiinni pysyminen on tärkeää. Eurooppaa koetteleva sotatilanne on pitkittynyt ja tulevan talvikauden uhkana on energian riittävyys. Energian hinnan moninkertaistumisen lisäksi useiden raaka-aineiden saatavuus ja hintakehitys kampittavat taloutta ja rakentamista koko maanosassa.

Arjessa kiinnipysymiseksi on hyvä nousta elämäämme ravistelevia ajankohtaisia suuria asioita vieläkin korkeammalle, katselemaan maailmanmenoa ”helikopteriperspektiivistä”. Planeettaamme muokkaavat gigavoimat ovat digitalisoituminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Näistä etenkin ilmaston lämpeneminen vähät välittää ihmiskunnan toilailuista.

Katse palloon, rakentamisvaiheen päästöihin

Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Taustalla on maatamme velvoittava Pariisin ilmastosopimus, jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Rakennetun ympäristön rooli Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi on keskeinen. Rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat noin kolmanneksen valtakuntamme ilmastopäästöistä. Energiatehokkuuden parantuessa ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon vähähiilistyessä varsinaisen rakentamisvaiheen päästöihin vaikuttaminen tulee entistä merkityksellisemmäksi.

Vähähiilinen betonirakentaminen on välttämätöntä

Betoni on yleisin ihmisen valmistama materiaali. Jos kaikki maailmassa vuoden aikana valmistettu betoni valettaisiin tulevilla FinnBuild-messuilla Betonipuiston kokoiselle (n. 1500 m²) alueelle, patsaan korkeus olisi 6750 kilometriä. Betonia ei voi korvata muilla tänään tiedossa olevilla materiaaleilla, siihen maapallon raaka-ainevarat eivät riitä.

Rakennusten runkomateriaalit vastaavat noin puolta rakentamisvaiheen materiaaliperäisistä päästöistä. Betonin päästöjen leikkaaminen on tehokkain tapa pienentää rakentamisen päästöjä nopeasti.

Yhteistyötä tiivistämällä kohti hiilineutraalia betonia

Roomalaisen Pantheon-temppelin kaksituhatta vuotta vanha kattokupoli on kuuluisin kestävän betonirakentamisen taidonnäyte. Teollisessa maailmassa betonin valmistus on erilaista kuin antiikin aikana ja mahdollisimman tehokkaat prosessit ovat olleet nykyaikaisen betoninkäytön lähtökohtana.

Pantheonin kattokupolin betonissa käytettiin tulivuorituhkaa. Vähähiilinen betoni ottaa nyt oppia vuosituhansien takaa, kun erilaisia betonin päästöjä pienentäviä uusia side- ja lisäaineyhdistelmiä kehitetään mm. teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen. Markkinoille tulvii betonia, jolla betoniperäiset päästöt voidaan puolittaa jo tänään.

Uusien vähähiilisten betoniratkaisujen käyttöönottaminen ja edelleen kehittäminen vaatii avointa yhteistyötä koko toimialalta. Pitkän aikavälin tavoitteena on kokonaan hiilineutraali betoni ja betonirakentaminen, jossa kiertotalous on täysimittaisesti huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Tietoa ja taitoa on riittävästi, aidot teot ja päätökset tulevien sukupolvien eduksi ja planeettamme hyvinvoinnin varmistamiseksi ovat käsissämme.