Suomessa tarvitaan nopeaa ja toimivaa raideliikennettä työssäkäyntimahdollisuuksien parantamiseksi ja talouskasvun edistämiseksi. Myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellytyksenä on toimiva raideliikenneverkosto.

Satojen miljoonien ja jopa miljardien arvoisten raidehankkeiden toteuttaminen nousee usein otsikoihin, kun päätöksiä tehdään. Veronmaksajan sydäntä kirpaisee, kun valtio ja kaupunki sijoittavat uusiin raiteisiin, joista ei tunnu itselle olevan hyötyä.

Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin raideinvestoinnin takaisinmaksu. Sijoitus raiteisiin tuo takaisinmaksutuloja mm. maa-alueiden myynnin, uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamisen ja syntyvän liike-elämän sekä verotulojen myötä. Länsimetron ja Kehäradan asemanseudut ovat hienoja esimerkkejä uusien raiteiden aikaansaamasta rytminvaihdoksesta.

Keväällä valittavalla hallituksella on loistava tilaisuus toimia suunnannäyttäjänä Suomen tulevalle talouskasvulle ja käynnistää ripeästi raidehankkeita. Tällaisia hyviä kärkihankkeita ovat esimerkiksi tunnin junan käynnistäminen Espoon kaupunkiradan rakentamisella, Suomirata sekä nykyisellä hallituskaudella hyllytetty Pisararata.

”Seuraavana Pasila!”