Löytyykö hallitusohjelmasta kirsikkaa verotuskakun päältä?
Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen ja teknologinen kehitys muuttavat Suomea ja maailmaa ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Näillä sanoilla alkaa eilen julkaistu Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma.
Nämä muutoksen tuulet ovat puhaltaneet rakennusalalla jo vuosia. Ilmastonmuutoksen takia meidän on rakennettava kestävästi. Globalisaatio on muokannut suomalaista rakennusteollisuutta, kun yritykset ovat muuttuneet suuremmiksi kansainvälisiksi toimijoiksi. Kaupungistuminen on näkynyt erityisen vahvana, kun kasvukeskuksissa on rakennettu asuntoja, liiketilaa ja valtavia julkisen rakentamisen hankkeita. Teknologia muokkaa rakennusprosesseja tietomallinnuksen ja automaation kautta.
Juuri julkaistussa hallitusohjelmassa rakentajia lämmittävät ainakin raideliikenteeseen ja kaupunkikehitykseen liittyvät linjaukset. Raidehankkeet tukevat Suomen kehittämistä, työvoiman liikkuvuutta ja kestävän liikkumisen tavoitteita. Tunnin junan ja Pisararadan käynnistäminen ovat perusteltuja kärkihankkeita, jotka yhteiskunta voi rakentaa edullisemmin taantuvassa markkinatilanteessa.
Vain riittävällä rakentamisen määrällä voidaan hillitä asuntojen hintojen karkaamista suurimmissa kasvukeskuksissa. Tämäkin parantaa osaltaan työvoiman liikkuvuutta ja turvaa kilpailukykyämme maailman taloudessa.
Vähähiilisen rakentamisen edistäminen on kaikkien rakentajien hallitusohjelmaan kirjattu yhteinen tehtävä. Hiilineutraliteetin saavuttaminen edellyttää kestävää rakentamista ja sitä, ettei rakennusvaiheessa saavutettuja ilmastovaikutusten pikavoittoja polteta päästöinä energiankäytössä ja huoltotöissä rakennuksen käytön aikana.
Eniten hallitusohjelmassa arveluttaa kiristyvä verotus. Se ei tunnetusti paranna työllisyyttä eikä ainakaan helpota kovien työllisyystavoitteiden saavuttamista hieman hiipuvien suhdannenäkymien keskellä.