Senaatti-kiinteistöjen erityisasiantuntija ja äly-ympäristöjen kehittäjä Esa Halmetoja tarttui 30. marraskuuta Tekniikka ja Talous-lehden blogissa mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen aiheeseen.

Hän harmittelee sitä, että rakennusalalla jo yleisesti käytössä olevia tietomalleja ja niiden sisältämää dataa ei juurikaan hyödynnetä kiinteistöjen ylläpidossa. Ja miksi näin? Useimmiten siksi, ettei tilaaja ole toimeksiannossaan edes määritellyt ylläpidon tietotarvetta, Halmetoja toteaa.

“Suunnittelija suunnittelee sen, mitä tilaaja tilaa. Suunnittelija, joka lisää tarjoukseen ylimääräisiä tehtäviä, tietää jo etukäteen häviävänsä tarjouskilpailun”, alan ekspertti kirjoittaa.

Kuten tunnettua, kiinteistöjen tuotot ja kustannukset  syntyvät nimenomaan ylläpidon aikana. Edes tarjolla olevat eurot eivät ole hänen mukaansa saaneet kelloja soimaan.

Halmetoja muistuttaa, että rakennusteollisuus on käyttänyt tietomalleja pian parikymmentä vuotta ja homma on jo varsin hyvin hanskassa. Suurin osaamisvaje onkin kuulemma tilaajaorganisaatioissa: jos tilaaja ei tietomallia tilatessaan tiedä mitä tilaa, ei työmaakaan saa siitä sitä mitä tarvitsee.

Parmassa BIM on jo arkea

Meille parmalaisille tietomallinnus (BIM) on ollut arkea jo vuosien ajan, sillä olemme elementtitoimittajana yksi rakennusprojektien keskeisimmistä kumppaneista. Tietomallinnuksen edut näkyvät laatuna, kellontarkkana työmaalogistiikkana sekä aikataulu- ja kustannussäästöinä.

Suunnittelussa ja tuotannonsuunnittelussa tietomallin käyttö on jo rutiinia. Myös projektinhallinnassa malleja käytetään aktiivisesti esimerkiksi statustietojen seurannassa ja visuaalisessa tarkastelussa. Emoyhtiö Consoliksen kanssa jo pari vuotta sitten käynnistetyn 50-5-18 –projektin tavoitteena on laajentaa mallin hyödyntäminen myös kustannus- ja aikataulutietojen hallintaan.

Iso etu koko kiinteistöketjulle

Kuten tunnettua, kiinteistöt ovat tärkeä osa kansallisvarallisuuttamme. Kiinteistönpidossa korostetaankin aivan oikein säännöllistä huoltoa, kunnossapitoa ja elinkaariajattelua.

Siksi on harmillista, jos suunnittelu- ja rakennusvaiheen usein hyvinkin yksityiskohtaiset tietomallit jäävät hankkeiden valmistuttua hyödyntämättä. Aktiivisesti päivitettynä mallinnusdata on mitä parhain tietopankki  ja laatutyökalu paitsi kiinteistöjen omistajille ja kunnossapitäjille myös koko rakennusteollisuudelle. Se avaa kiinteistön koko elinkaaren suunnittelupöydältä tähän päivään kertoen niin onnistumiset kuin käytössä ilmenneet korjaus- ja parantamiskohteet, jotka voidaan huomioida tulevissa projekteissa.

Tarjolla on säästöeuroja ja parempaa laatua, joten olisiko aika herätä?