Kestävällä rakentamisella on alati kasvavaa kysyntää. Termillä tarkoitetaan rakennustoimintaa, jossa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötekijät. Kestävän rakentamisen tarkoituksena on tuottaa kustannustehokkaasti viihtyisiä, toimivia ja turvallisia asuin- ja työympäristöjä sekä pitkäikäisiä, mahdollisimman vähän huoltoa ja korjausta tarvitsevia rakennuksia ja rakennelmia.

Rakentamisen ohjaus tuntuu kuitenkin murentavan perustuksia kestävän rakentamisen alta. Esimerkkinä tästä ovat kilpailua vääristävät tuet ja viranomaisohjaus, joilla rakennusmateriaalit asetetaan eriarvoiseen asemaan vailla kestävän rakentamisen faktoihin pohjautuvia perusteita.

Maailman vanhimmat rakennukset ovat kivirakenteisia. Ne ovat tuhansia vuosia vanhempia kuin muista materiaaleista valmistetut rakennukset. Jo tämän perusteella voi todeta, että kivirakennus kestää. Nykyajan kivi on betonia, joka on maailman yleisin ihmisen valmistama materiaali. Syyt betonin käytön yleisyyteen ovat edellä kuvatuissa kestävän rakentamisen kulmakivissä.

Betoni- ja kivirakentaminen työllistää Suomessa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Runkomateriaalin vaihtamisella toiseen ei käytännössä ole työllisyysvaikutuksia. Toiselle toimialalle syntyvä työpaikka vähentää työpaikan toiselta toimialalta. Tämän osoittaa hyvin myös Pellervon taloustutkimuksen työllisyysvaikutuksia koskeva raportti.

Betonin ympäristövaikutusten osalta Suomessa tehdään uraauurtavaa tutkimustyötä. Kioton sopimuksen jälkeen betonin ympäristökuormaa on kyetty leikkaamaan selvästi yli viidenneksen. Työ rakennusvaiheen ympäristövaikutusten pienentämiseksi jatkuu, mutta oleellista on tehdä ympäristövaikutusvertailut elinkaaren aikaisten päästöjen osalta. Ruotsin VTT:n tekemä tutkimus osoittaa, että betoni pärjää tässä elinkaarivertailussa erinomaisesti.

Perustetaan päätökset tutkittuun tietoon ja rakennetaan kestävästi.