Betoni pitää pintansa tulevissa hiilitalkoissa

Betoni pitää pintansa tulevissa hiilitalkoissa

Kuva: Rakennuslehti / Suvi Suovaara

Betoni tulee olemaan keskeinen rakennusmateriaali myös tulevaisuudessa. Hiilipäästötkin saadaan tuotekehityksen myötä vähintään puolitettua vuoteen 2035 mennessä. Tämä oli näkymä Consolis Parman ja Rakennuslehden järjestämässä Seis CO2! -webinaarissa.

Ilmastonmuutos, rakentaminen ja hiilijalanjälki. Siinä kolme ajankohtaista teemaa, joita pyöriteltiin Consolis Parman ja Rakennuslehden järjestämässä webinaarissa syyskuun lopussa. Aihe tuntui myös kiinnostavan, sillä linjoilla oli heti aamutuimaan lähes 400 rakennusalan ammattilaista.

Teemaan johdatteli webinaarin moderaattori, muun muassa Rakennuslehteä kustantavan Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:n toimitusjohtaja Teemu Vehmaskoski. Hän muistutti kiinteistöjen ja rakentamisen olevan avainasemassa tulevissa ilmasto- ja hiilitalkoissa.

”Valtaosa päästöistä syntyy vielä tänään kiinteistöjen käytön aikana, mutta haasteena on uusiutuvan energian lisääntyessä itse rakentaminen ja siinä käytettävien materiaalien hiilijalanjälki”, Vehmaskoski muistutti.

Lisätietoja:

Ilmastonmuutos koettelee koko rakennettua ympäristöä

Päivän teemaan johdatteli Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö ja meteorologi Lea Saukkonen. Hän totesi viime vuosina Suomessa ja maailmalla koettujen sään ääri-ilmiöiden helteineen, rankkasateineen ja hirmumyrskyineen kertovan koruttomasti ilmastonmuutoksen etenemisestä.

”Sademäärät tulevat lisääntymään selvästi ja toisaalta voimme joutua varautumaan jopa 40 asteen helteisiin. Eniten sadepäiviä on talvisaikaan, mutta suurimmat sademäärät ovat kesällä ja se tarkoittaa kaupunkitulvia. Rakentamisessa onkin jatkossa huomioitava entistä paremmin hulevedet ja sateen aiheuttama eroosio. Talvella puolestaan lumi on märkää ja painavaa, mikä laittaa katot koville”, Saukkonen listaili.

Toinen tulevaisuuden uhka on merenpinnan nousu, joka on jäätiköiden sulaessa nopeinta tuhansiin vuosiin. Rannikkoalueilla tulvaherkkyys tuleekin kasvamaan.

”Tämä on huomioitava myös kaavoituksessa”, Saukkonen totesi.

Ilmaston lämpenemisessä tavoitteeksi asetettu 1,5 asteen raja onkin kokeneen meteorologin mukaa kovan työn takana.

”Hiilidioksidipäästöjä on leikattava kovalla kädellä jo nyt ja toivottavasti jossain vaiheessa pääsemme kaappaamaan hiilidioksidia myös pois ilmakehästä”, Saukkonen huomautti.

Vähähiiliseen rakentamiseen omat säädökset

Ilmastonmuutosta ei ole katsottu sivusta myöskään lainsäädännön puolella ja rakentamista pyritään ohjaamaan erilaisin säädöksin nykyistä vähähiilisempään suuntaan.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ari Ilomäen mukaan tavoitteena on asettaa paitsi rajat luoda myös EN-standardeihin perustuva menetelmä, jolla pystytään arvioimaan kiinteistön hiilijalanjälki kattaen rakennuksen koko elinkaaren vakioidulla 50 vuoden käyttövaiheen aikajänteellä. Tämä edellyttää eri rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskentaa rakennustasolla joko kansallisen päästötietokannan tiedoilla tai verifioitujen ympäristöselosteiden tiedoilla.

Alan ammattilaisia Ilomäki rauhoitteli sillä, että hiiliruuvia tullaan todennäköisesti kiristämään asteittain ja niin, että rakennusala pysyy tahdissa mukana. Ensimmäiset hiiliasetukset on kuitenkin määrä saada voimaan jo 2025.

”Tässä mennään todennäköisesti Tanskan linjalla eli ensin asetetaan hieman löysemmät CO2-rajat, joita sitten kiristetään 2–5 vuoden välein”, Ilomäki ennusti.

Betonin päästöt painuvat lähelle nollaa

Betonia on ehditty ilmastokeskustelussa pitää jo jopa pahiksena, mutta Aalto-yliopiston professori Jouni Punkki leikkasi omassa esityksessään näiltä puheilta nopeasti siivet.

”Betonin CO2-ominaispäästöt ovat 100–200 g-CO2 kiloa kohden, kun ne esimerkiksi teräksellä ovat siihen nähden kymmenkertaiset. Elintarvikkeisiin verrattuna betonin päästöt ovat perunan, oluen tai ruisleivän tasoa”, Punkki totesi.

Betonin ympärillä käykin professorin mukaan nyt ennennäkemätön tuotekehityskuhina.

”Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut enemmän kuin aiemmin yhteensä. Betonin päästöt voidaan seos- ja sideainevaihdoksilla pudottaa nopeasti puoleen nykyisestä. Itse uskon, että tulevaisuudessa ne voidaan saada jopa lähelle nollatasoa”, Punkki totesi.

Betonin ilkeä ilmastoleima johtuukin pitkälti sen valtavista käyttömääristä.

”Maailmassa käytetään vuosittain niin paljon betonia, että sillä voisi rakentaa viisi kertaa viisi metriä kokoisen sillan maasta kuuhun saakka. Korvaaja on tällaisilla volyymeilla vaikea löytää ja siksi pitää pureutua päästöjen aitoon vähentämiseen.”, Punkki muistutti

Suomessa betonin päästöt voidaan Punkin mukaan puolittaa 3–5 vuoden kuluessa. Likipitäen nollaan voitaisiin päästä 10–20 vuoden aikajänteellä.

”Nollapäästöt edellyttävät hiilidioksidin talteenottoa sementtitehtaalla ja fossiilittomia polttoaineita. Lisäksi kiviainestuotannon on oltava paikallista. Kaikki tarvittavat tekniikka on kuitenkin olemassa ja esimerkiksi Norjassa rakennetaan hiilidioksidin talteenottojärjestelmä sementtitehtaaseen. Sementin valmistuksesta kerätty hiilidioksidi voidaan tulevaisuudessa käyttää raaka-aineena synteettisessä polttoaineessa. Tätä tutkitaan myös Suomessa”, Punkki kertoi.

PARMA GreenTM -teknologialla muiden materiaalien etumatka kiinni

Jos oli webinaarin aiemmissa puheenvuoroissa rohkeutta, niin Consolis Parman teknologiajohtaja Juha Rämö toi mukaan myös konkretiaa. Parma toi jo viime vuodenvaihteessa markkinoille vähähiiliset ontelolaatat, joiden CO2-päästöt ovat vain noin puolet vakiotuotteeseen nähden. Keväällä yhtiö lanseerasi vähähiiliset seinäelementit ja nyt perhe saa lisäystä, sillä niiden rinnalle tulevat myös vähähiiliset runkotuotteet, joiden päästöpudotus on noin 40 prosentin luokkaa.

”Käyttämällä PARMA Green -teknologiaan perustuvia vähähiilisiä tuotteita sekä vaihtamalla työmaalla käytetty betoni vähähiiliseksi, voidaan esimerkiksi kerrostalorakentamisessa päästä jo lähes 100 kg-CO2/m2 nykyistä alhaisempaan päästötasoon. Se on likipitäen sama määrä, minkä puurunkoinen vaihtoehto on ollut meitä edellä”, Rämö huomautti.

PARMA Green -teknologia perustuu materiaali-, tuotanto- ja suunnitteluteknisiin innovaatioihin, millä päästöjä voidaan vähentää. Materiaalien osalta tuotteissa mm. perinteistä sementtiä ja sideaineita on korvattu tarkkaan testatuilla seosaineyhdistelmillä ja lisäaineilla. Laatu on varmistettu sillä, että tuotekehityksessä, testeissä ja laskennassa on käytetty ulkopuolista verifiointia.

”Asiakkaillamme on kovia hiilineutraaliustavoitteita, joihin meidän on pystyttävä vastaamaan kompensaation sijaan konkretialla. PARMA Concrete Care -vastuullisuusohjelmamme mukaisesti aiomme puolittaa omat päästömme vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa viiden prosentin pudotusta joka vuosi. Vuoden 2035 tavoite on kova eikä siihen päästä, vaikka lopettaisimme kaiken energiankäytön”, Rämö totesi.

Ja jatkoa seuraa: Parhaillaan parmalaiset pilotoivat yhdessä Peikko Groupin kanssa betonielementtien kierrätysmahdollisuuksia. Tavoitteena on kehittää elementtiratkaisuja, jotka ovat asennettavissa, purettavissa ja hyödynnettävissä ehjänä uudelleen.

 

Kuvat: Rakennuslehti / Suvi Suovaara