Kävelen juna-asemalta kotia kohti. Heijastin heiluu oikeassa hihassa, toinen selkärepun vetoketjussa. Saavun pyörätieltä suojatien eteen ja katselen vasemmalle ja oikealle. Kauempana näkyy auton kirkkaat valot. Lähden ylittämään suojatietä. Katson uudestaan oikealle ja totean, että auto lähestyy uhkaavan kovaa. Aivan nenäni edestä vilahtaa auto, jonka kuski huomaa minut keskellä tietä siinä vaiheessa, kun keula on jo ohittanut minut. Vältyn törmäykseltä täpärästi. Tervetuloa ”pimeyden valtakuntaan”.

Nuku, liiku, palaudu

Syksyn ja talven välimaastossa on pimeä kausi, joka aiheuttaa edellä kuvatun kaltaisia vaaratilanteita, mutta tuottaa meille muitakin hankaluuksia. Kaamosmasennus eri vaikeusasteineen vaikuttaa osalla meistä mielialaan ja työn tekemiseen.

Osa työssäkäyvistä venyttää päivää, kun on taas se loppukiri kohti vuodenvaihdetta. Se kostautuu yöunen kustannuksella: liian vähäinen uni vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja mielialaan. Luonnostaankin pimeään vuodenaikaan tekisi mieli nukkua pidempään. On aika mennä vastavirtaan ja nukkua normaalia pidempiä yöunia. Se auttaa, suosittelen.

Pidemmät yöunet antavat virtaa myös työpäivän jälkeiseen iltaan. Kun energiaa on illallakin jäljellä, haluaa myös pitää itsestään huolta. Mukava kävelylenkki katuvalojen ja kuun loisteessa suo keholle ja mielelle palautumisen työpäivän rasituksista. Raitis ilma ja syvempi hengitys tuovat kroppaan enemmän happea solujemme käyttöön. Liikkuminen tukee myös suoliston toimintaa ja valmistelee kroppaamme nukkumiseen. Liikunnan vaikutuksia uneen voi kerrata vaikkapa UKK-instituutin sivulta.

Syö säännöllisesti, rytmitä työpäiväsi

Energia. Sitä ihminen tarvitsee. Vähäinen auringonvalo tuo syömiseemmekin omat mausteensa, ainakin osalle meistä. Tekee mieli syödä rasvaisempaa ruokaa, syödä enemmän kuin normaalisti, syödä enemmän herkkuja. Odotapa hetki, nyt pitää käydä hakemassa vähän tummaa suklaata… Säännöllisen ateriarytmin ylläpito ja terveelliset välipalat ovat joillakin hyvä ratkaisu taistelussa sokerinhimoa vastaan.

Työpäivän rytmityksellä on myös mahdollista tukea toimintakykyä ja päätöksentekokykyä. Toimistotyössä kokousten aikataulua voi muuttaa niin, että myös aamulla pidempään nukkuva ehtii virkeänä töihin. Kirkasvalolampun käyttö aamupäivällä voi auttaa nukahtamaan illalla ajoissa ja parantaa uni-valverytmiä. Iltapäivällä syöty pieni, terveellinen välipala pitää verensokerin hyvällä tasolla ja nostaa vireystilaa iltapäivän tunteina, jolloin ihmistä luontaisesti väsyttää.

Töissä raksalla? Rakennustyömaalla meitä uhkaavat myös vaaratilanteet ja tapaturmat. Työvuoron aluksi tehty lihasten lämmittely ja tasapainon herättely voi pelastaa henkesi. Puhumattakaan siitä, että se auttaa kroppaa kestämään paremmin päivän fyysinen rasitus. Huomiovaatetus ja hyvät työmaavalot tuovat turvallisuutta työmaalle. Työpäivän aikainen säännöllinen syöminen auttaa pysymään virkeänä ja tarkkaavaisena. Eikä unohdeta kahvitaukojen ja lounastaukojen merkitystä työpaikan ilmapiirin rakennusaineena.

Entä jos tekisimme toisin?

Työelämään voisi myös tuoda uudenlaista ajattelua. Onko maailma todellakin pakko saada valmiiksi juhannukseen ja jouluun mennessä? Aika moni projekti jatkuu myös ensi vuoden puolella.

Entä jos miettisimme vuosikalenteria niin, että projektien vaativimmat asiat tehtäisiin keväällä kevätauringon paistaessa? Olisimmeko tuottavampia, jos miettisimme, milloin kroppamme on virkeimmillään ja tekisimme päivän vaativimmat hommat virkeyspiikin aikana? Rutiininomaisempia tehtäviä voi hoitaa muinakin aikoina, vaikkapa siinä iltapäivän vireystilan kuopassa.

Aurinkoa päivääsi toivottaa,