Scandic Grand Central on betonirakentamisen taidonnäyte

Scandic Grand Central on betonirakentamisen taidonnäyte

Helsingin keskusta saa jälleen uuden näyttävän maamerkin, kun rautatieaseman yhteyteen valmistuva Scandic Grand Central Helsinki -hotelli avaa ovensa. Näyttävälle kokonaisuudelle antavat viimeisen silauksen Consolis Parman uniikit julkisivuelementit.

Helsingin keskustan majoitustarjonta saa VR:n entisen pääkonttorin tiloihin saneeratun Scandic Grand Centralin myötä todella edustuskelpoisen lisäyksen, joka samalla tuo aivan uutta ilmettä perinteikkääseen asemakortteliin.

Eliel Saarisen suunnittelema nelikerroksinen rakennus valmistui alun perin vuonna 1909. Mittavat muutostyöt hotellikäyttöön alkoivat vuoden 2018 lopulla ja ovat enää viimeistä silausta vailla.

Hotellissa on lähes 500 huonetta, joista valtaosa on alkuperäisessä osassa ja loput runsaat sata huonetta uudisosassa. Bruttoneliöitä on yhteensä noin 36 000.

Rima korkealla alusta lähtien

Kohteen urakoitsijana on ollut NCC ja suunnittelijana laajennusosan kutsukilpailun voittanut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Futudesign. Arkkitehti Teemu Seppänen tunnustaa riman olleen alusta lähtien korkealla, sillä Saarisen rautatieasema on yksi Suomen hienoimmista, kansainvälisesti tunnetuimmista ja rakastetuimmista rakennuksista.

”Suunnittelukohteena lisärakennus oli erittäin vaativa ja haastava. Uudisosan oli istuttava harmonisesti kokonaisuuteen, mutta edustettava selkeästi nykypäivän arkkitehtuuria. Uuden ja alkuperäisen osan kontrastia pehmennettiin lainaamalla alkuperäisestä rakennuksesta muotoaiheita. Detaljoinnissa ja materiaalivalinnoissa ollaan kuitenkin vahvasti nykyhetkessä”, Seppänen selvittää.

Ornamentit ovat tärkeä osa Saarisen arkkitehtuuria ja hotellin julkisivua jäsentävä kovera uurroskuvio on moderni tulkinta rakennuksessa esiintyvästä ornamentiikasta.

”Elementin kiiltäväksi hiottu pinta yhdessä uurrosten kanssa luo alati muuttuvan, eri etäisyyksiltä tarkasteltuna mielenkiintoisen pinnan. Kiviseoksessa käytettiin samaa punaista graniittia kuin Saarisen asemassa”, Seppänen kertoo.

Asiantuntija-apua ja osaamista Consolis Parmalta

Arkkitehti antaa tässä kohtaa kiitosta ja kunniaa myös Parmalle, joka vastasi vaativien julkisivuelementtien valmistuksesta.

”Saimme julkisivuratkaisun suunnittelussa Parmalta tärkeää apua alusta asti. Väri- ja pintakäsittelymalleja tehtiin kymmeniä, kunnes sopivat löytyivät. Myös Parman kanssa paljon yhteistyötä tehnyt Betoniviidakko Oy:n Topi Äikäs oli isossa roolissa 3D-muottitekniikan suunnittelussa. Koveraan pystyraidoitukseen perustuva julkisivuaihe on armoton elementtien epätarkkuuksille, mutta näistä haasteista huolimatta julkisivu on erittäin onnistunut”, Seppänen kiittelee.

Scandic Grand Central Helsinki onkin nuorelle toimistolle tärkeä referenssi ja samalla ensimmäinen uudiskohde Helsingin keskustassa.

”Asemakorttelin hämyinen takapiha muuttuu nyt edustavammaksi ja turvallisemman tuntuiseksi paikaksi”, Seppänen lisää.

Sujuvaa yhteistyötä alusta lähtien

Urakka on ollut kooltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen kohde myös NCC:lle. Erityisesti sekarunkoinen ja poikkeuksellisen muotoinen laajennusosa tarjosi korjausrakentajille mielenkiintoista haastetta suunnittelusta työmaatoteutukseen.

”Kohde edustaa meidän omaa hankekehitystä. Parma tuli mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa kehittämään elementointimahdollisuuksia teknisellä tuotanto- ja suunnitteluosaamisellaan. Haimme yhteistyössä mm. runko- ja julkisivurakenteisiin järkevät ratkaisut”, projektipäällikkö Juha Lahdenperä kertoo.

Hän kiittelee erityisesti kehitys- ja suunnitteluvaiheen sujuvaa yhteistyötä Parman ja NCC:n välillä.

”Tuotantovaiheessa oli tässä vaativassa hankkeessa molemmilla omat haasteensa, mutta lopputulosta kelpaa kyllä esitellä”, Lahdenperä kiittelee.

Myös projektinjohtaja Teemu Tynkkysen mukaan työkohde on ollut ainutlaatuinen ja vaativa.

”Erityisesti laajennusosan julkisivu oli haastava niin elementtien valmistuksen kuin asennusten suhteen. Toleranssit olivat pieniä ja yhtenäisen julkisivun kohdistaminen oli tarkkuutta vaativaa työtä. Pulmat saatiin kuitenkin ratkottua yhdessä NCC:n, asennusurakoitsijan ja Parman kanssa ja lopputuloksesta tuli hyvä”, hän toteaa.

Oman lisänsä toi kohteen sijainti Helsingin ydinkeskustassa, joka pakottivat miettimään elementtien toimitusajat todella tarkasti. Käytännössä toimitusajat sovittiin minuuttiaikataululla.

”Parma ymmärsi kohteen logistiset haasteet hyvin ja oli joustava elementtien toimitusaikojen suhteen”, Tynkkynen lisää.

“Parma tuli mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa kehittämään elementointimahdollisuuksia teknisellä tuotanto- ja suunnitteluosaamisellaan.”

Juha Lahdenperä
Projektipäällikkö, NCC Building Oy

 

Käsityötaidot kunniassaan

Kohteen upeat julkisivuelementit olivat näytön paikka myös Parman Forssan tehtaalle.

Ensimmäisenä haasteena olivat nykystandardeista poikkeavat kerroskorkeudet. Lisäksi uudisosan runko tehtiin puoliksi elementeistä ja loput paikallavaluina. Julkisivuelementtien asennuksessa ja kohdistamisessa oli puolestaan huomioitava niiden pystysuuntainen sauvakuviointi.

Elementtitoimitukset oli ajoitettava työmaalle kellontarkasti, jotta ne istuivat saumattomasti muiden valu- ja asennustöiden rytmiin.

Näiden haasteiden parissa pääsivät näyttämään kyntensä muun muassa muottipuuseppä Ari Rasila ja hioja Mika Rautio, jotka vakuuttavat urakan olleen myös palkitseva.

”Tämä oli todella mielenkiintoinen kohde, joka kaiken lisäksi sijaitsee erittäin näkyvällä paikalla. Oli hienoa olla mukana ja päästä näyttämään, mitä kaikkea osaamme”, kaksikko vakuuttaa.

Forssasta toimitettiin hotellin uudisosan kaikki julkisivuelementit. Perinteisen tuotantolinjan sijaan ne valmistettiin pitkälti käsityönä aina valumuotteja myöten.

”Julkisivuissa oli muun muassa kaarevia ikkuna-aukkoja ja erikoispintoja. Muottityöt olivat vaativia, mutta myös pinnoissa oli paljon hiontatyötä, joka oli tehtävä käsin”, Rasila ja Rautio kertovat.

Tätä luettaessa kaksikko on jo uusien työkohteiden parissa.

”Kysyntä erikoispinnoille on alkanut selkeästi kasvaa. Esimerkiksi graafista betonia ja pesubetonia käytetään entistä enemmän ja se kertoo, että myös julkisivuihin on alettu panostaa”, Mika Rautio toteaa.