Betonielementtitehdas on ollut perinteisesti varsin miehinen työympäristö, mutta pikkuhiljaa sieltä ovat saaneet jalansijaa myös naiset. Consolis Parmalla naisten määrä erilaisissa tehtävissä kasvaa tasaisesti. Taloon tulleet naisosaajat vakuuttavat viihtyvänsä ja olevansa samalla viivalla miesten kanssa.

Moni suomalainen on aamuviideltä vielä unten mailla ja vetää peittoa korville. Parman Iisalmen tehtaalla työskenteleville Essi Rissaselle ja Linda Koljoselle se tietää kuitenkin työpäivän aloitusta, mikäli kohdalle on osunut ns. sahuri- tai putsarivuoro.

Kovin myöhään kaksikko ei saa nukkua normaalissakaan aamuvuorossa, sillä valulinja käynnistyy jo varhain seitsemältä. Essillä on elementtien valmistuksesta jo vuosien kokemus, Linda puolestaan aloitti työt Ahmolantiellä kesän korvalla.

Molemmat vakuuttavat viihtyvänsä, vaikka joukkoon toki mahtuu myös huonoja päiviä – kuten varmasti jokaisella työpaikalla. Omaa työtä ja ammatinvalintaa saa kuitenkin selitellä tämän tästä, kaksikko naurahtaa.

”Moni ihmettelee, kuinka jaksan tehdä tällaisia hommia ja olenko ihan rikki työpäivien jälkeen. Työskennellä voi kuitenkin myös fiksusti eikä pelkällä voimalla”, Essi toteaa.

Linda on samoilla linjoilla.

”Jopa oma mieheni on ihmeissään siitä, kuinka paljon tästä työstä tykkään. Kavereillekin joutuu asiaa selittelemään, sillä muutos aiempiin työpaikkoihin ja niiden asiakaspalvelutehtäviin on melkoinen. Hämmästys on kuitenkin ollut vain positiivista”, Linda naurahtaa.

Tehdashalli on yhä varsin miehinen työympäristö, mutta se ei tunnu näitä betoninaisia haittaavan. Pienen alkuihmettelyn jälkeen heistä on tullut työyhteisönsä tasavertaisia jäseniä.

”Huumorintajua toki tarvitaan eikä kaikkea kannata ottaa liian tosissaan ottaa. Myös apua annetaan puolin ja toisin. Turhat ennakkoluulot karisevat, kun tekee työnsä hyvin ja saa mahdollisuuden todistaa ne vääriksi”, Essi tuumaa.

Lindan mielestä naisten ja miesten töiden erottelu on jo vanhanaikaista. Hän rohkaiseekin kaikkia ”miesten töistä” salaa haaveilevia naisia tarttumaan rohkeasti tuumasta toimeen.

Kaksikolta tulee myös kehuja Consolis-konsernin uudelle strategialle, jossa tiimit ja tasa-arvo on nostettu yhdeksi painopistealueeksi.

”Jokaisella meistä on omat vahvuutemme, eivätkä ne ole sukupuolesta riippuvaisia”, Essi muistuttaa.

 

 

Naispomolla on kuuntelun taito

Consolis Parmalla naisia on myös esihenkilötehtävissä. Yksi heistä on Nummelan tehdaspäällikkö Salla Saikkonen, joka aiemmin toimi yhtiössä myyntipäällikkönä. Nyt luotsattavana on lähes sata henkilöä työllistävä betonielementtitehdas.

”Ei se sukupuoli kyllä arjessa näy mitenkään. Olen ollut alusta asti täysin tasavertainen muiden kanssa, mikä pätee muutenkin tähän työyhteisöön. Kaikki ovat toistensa työkavereita”, Salla vakuuttaa.

”No, ehkä ensimmäisinä päivinä porukka hieman pidätteli karskeimpia kirosanojaan ja ilmauksiaan”, hän naurahtaa.

Omassa työssään hän uskoo tuovansa tehtaan arkeen hieman pehmeämpää naisnäkökulmaa sekä herkempää korvaa henkilöstön suuntaan.

Tätä kautta paljastuu myös yksi miesvaltaisen työyhteisön hyvistä puolista. Erilaisia kuppikuntia syntyy harvoin ja suoriin kysymyksiin saa useimmiten suoran ja rehellisen vastauksen. Sen jälkeen asia on käsitelty ja elämä jatkuu.

”Täällä on niin hyvä työporukka, ettei parempaa voi oikein kuvitellakaan”, Salla kiittelee.

Naisnäkökulma auttaa myös työnjohtajaa

Haukiputaan tehtaan työnjohtajan Jenna Oivakummun kokemukset ovat samanlaisia. Hänellä sopeutumista on helpottanut se, että koko työura on kulunut miesvaltaisilla työpaikoilla.

Samalla hän painottaa, ettei itse ole tehnyt sukupuolesta koskaan mitään numeroa.

”Useimmiten riitelevät asiat, eivät ihmiset”, hän muistuttaa.

Jenna pitää Consoliksen ja Parman tasa-arvopainotusta hyvänä asiana, sillä etenkin uransa alussa nainen joutuu rakennusalalla lunastamaan oman paikkansa ja kannuksensa. Sen jälkeen niitä ei kuitenkaan enää kyseenalaisteta.

Tasa-arvosta kertoo kuulemma sekin, että naispomo saa kuulla aivan samanlaista palautetta kuin mieskollegat.

”Toisaalta, jos joku sattuu sanomaan vähän turhan pahasti, niin pian tullaan pyytämään myös anteeksi”, Jenna naurahtaa.

Itse hän haluaa olla oikeudenmukainen ja osaava työnjohtaja, mutta samalla myös hyvä kuuntelija ja lohduttaja.

”Naisen tulokulma on moniin asioihin vähän toisenlainen. Itse aistin aika nopeasti, jos jollakin on huono päivä eikä työ oikein suju. Silloin pitää vain kysyä, mikä on hätänä – monet asiat ratkeavat puhumalla”, Jenna toteaa.

 

 

Hyvästä vielä parempi

Consolis Parman henkilöstöstä noin yhdeksän prosenttia on naisia. Monen muun toimialan tavoin määrä tulee jatkossa nousemaan ja kilpailu uusista osaajista kiristyy myös rakennustuoteteollisuudessa.

”Mikäli tässä kisassa aikoo pärjätä ja näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta, on myös tasa-arvoasioiden ja uramahdollisuuksien oltava kunnossa”, henkilöstöjohtaja Leila Slotte-Palmula tähdentää.

Hän itse lukeutuu tuoreisiin parmalaisiin, sillä pesti alkoi vajaa vuosi sitten. Kokenut HR-ammattilainen huomasi nopeasti, että asiat ovat yhtiössä tasa-arvon suhteen oikeilla raiteilla – vaikka hän onkin johtoryhmässä ainoa nainen.

”Täällä on mutkaton meininki, kaikille tarjotaan tasavertaiset mahdollisuudet edetä urallaan, epäasiallisessa käytöksessä on ehdoton nollatoleranssi eikä minkäänlaista syrjintää sallita. Perusasiat ovat siis kunnossa”, Slotte-Palmula toteaa.

Konsernin strategiassa yhdeksi päämittariksi nostettua tasa-arvokirjausta hän pitää silti tarpeellisena: hyvää kun voi – ja myös kannattaa aina parantaa.