Krista olympialaduille kullankiilto silmissä
Krista Pärmäkosken viime kautta kirkasti MM-laduilta napattu viestipronssi. Pekingin olympiakisoihin hän lähtee tutulla tavoitteella: unelma olympiakultamitalista elää ja se on kauden päämäärä.
Viime talven MM-hiihdot olivat suomalaisittain varsin vaisut. Niiden kiistaton huipentuma oli naisten 4 x 5 kilometrin viesti, josta Suomi otti huikean taistelun jälkeen pronssimitalin.
Yksi viestijoukkueen tukirangoista oli Consolis Parman kumppaniurheilija Krista Pärmäkoski, jolle kyseisen kisan muisteleminen nostattaa edelleen hyviä fiiliksiä. Samalla se on antanut potkua myös kuluvaan kauteen.
”Se oli kyllä meiltä kaikilta supersuoritus, jossa myös tähdet olivat kohdillaan. Sain siitä itsekin tosi paljon buustia, sillä viime kauden alku oli haastava enkä päässyt sairastelujen takia huippukuntoon koko talvena. Nyt pitää vain toivoa, ettei sellaista satu tähän kauteen”, Krista huokaa.
Koronakaudesta paljon oppia
Viime kautta sotkivat pahasti myös koronarajoitukset, jotka näillä näkymin ovat nyt historiaa. Rikkonaisesta kilpailukaudesta on otettu muutenkin opiksi.
”Huippu-urheilijana vältän normaalistikin yleisötapahtumia, kättelyjä ja halauksia, mutta nyt olen tautien suhteen vieläkin tarkempi. Tiukassa paikassa pitää toisaalta uskaltaa tehdä myös kovia ratkaisuja ja jättää kisoja hiihtämättä, jos on pientäkään flunssan oiretta”, Krista toteaa.
Kuortaneelle uutta kotia rakentavan laturaketin mukaan harjoittelumääriä on tietoisesti hieman vähennetty ja kuunneltu kroppaa entistä tarkemmin. Samalla riittävästä palautumisesta pidetään aiempaa paremmin huolta.
”Tämä kaikki on jättänyt kotoiluun ja arkiaskareisiin enemmän aikaa. Ruokakokeilujakin on tullut tehtyä, mikä sekin on ollut mukavaa vaihtelua arkeen.”
Kovalla sykkeellä kultaa kohti
Kristan tavoitteet kuluvalle kaudelle ovat selkeät. Pekingin laduilta haetaan mitalia ja päämatkana on naisten perinteisen tyylin 10 kilometriä.
”Haave olympiakullasta on puskenut minua eteenpäin kaikki nämä vuodet eikä tuo tavoite ole muuksi muuttunut. Kisalatu on vaativa ja nousut raskaita, joten toivottavasti olen sellaisessa kunnossa, jotta tuo unelma voisi nyt toteutua’”, Krista pohtii.
Toisaalta maailma ei täysin kaadu, vaikka tuomisina ei unelmamitalia olisikaan.
”Analyysien aika on sitten kilpailukauden jälkeen, kun nähdään kokonaissaldo”, hän muistuttaa.
”Haave olympiakullasta on puskenut minua eteenpäin kaikki nämä vuodet eikä tuo tavoite ole muuksi muuttunut.”
Ilmastonmuutos huolestuttaa myös huippuhiihtäjää
Ilmastonmuutos ja rajut säänvaihtelut ovat alkaneet näkyä myös hiihtolajeissa. Lumiraja karkaa yhä kauemmas pohjoiseen tai korkeammalle vuoristoon ja kisoja järjestetään yhä useammin tykkilumella.
Ilmastohuoli painaa myös Kristan mieltä: Onko lajilla ylipäätään pitkää tulevaisuutta, kun kisaladut sulavat sananmukaisesti alta?
”Itse poden huonoa omaatuntoa myös kilpailuihin liittyvästä matkustelusta ja yritän puristaa omaa hiilijalanjälkeä muutoin mahdollisimman pieneksi. Uuteen kotitaloon tulee maalämpö, olen ahkera kierrättäjä ja lajittelija, vältän turhaa shoppailua, luen digilehtiä sekä suosin kotimaisia tuotteita ja lähiruokaa. Olen myös vähentänyt punaisen lihan syömistä”, Krista luettelee.
Hän nostaakin hattua Consolis Parman kovalle tavoitteelle puolittaa oman toimintansa päästöt vuoteen 2035 mennessä.
”Se avaa samalla latua vähäpäästöisemmälle rakentamiselle.”
Pysytään kunnossa myös koronan jälkeen
Korona sai suomalaiset liikkeelle ja luontoon, mutta kovin into näyttää nyt jo hieman hiipuvan pandemian mukana. Syksyn sadesumppu ei sekään välttämättä houkuta ulos kävely- tai juoksulenkille ilman kunnon varusteita.
Krista ymmärtää tämän meille kaikille penkkiurheilijoille tutun tuskan. Samalla hän muistuttaa, että kuntoa voi nostaa ihan tavallisella arkiliikunnalla ja ripeillä kotitöillä.
”Ikkunan- tai lattianpesussa saa ihan mukavasti lämmön päälle. Ulkona voi tehdä pihatöitä, leikata nurmikkoa tai haravoida”, Krista listailee.
Samalla tavoin arjen lyhyet matkat kannattaa opetella taittamaan auton sijasta kävellen tai polkupyörällä. Myös harrastuksissa voi miettiä uusia vaihtoehtoja: tanssia, ryhmäliikuntaa tai jotain matalan kynnyksen joukkuelajeja.
”Ja palkkiona on aina hyvä olo. Harvoinpa se jälkikäteen harmittaa, että on käynyt liikkumassa ja hikoilemassa”, Krista muistuttaa.