Kolmiulotteiset julkisivut säväyttävät

Kolmiulotteiset julkisivut säväyttävät

Betoniarkkitehtuurin mahdollisuudet ovat kasvaneet tällä vuosituhannella merkittävästi valmistusteknologian kehitysharppausten ja tietomallinnuksen ansiosta. Vastavuoroisesti monet johtavat arkkitehdit ovat asettaneet valmistajille myönteisiä haasteita suunnittelemalla ennakkoluulottomia julkisivumuotoja ja -pintoja.

Kun uutta rakennusta suunnitellaan vanhan läheisyyteen, on aina otettava huomioon ympäristö. Tämä korostuu esimerkiksi Helsingin keskustassa, jossa Eliel Saarisen yli sata vuotta sitten suunnittelemalle päärautatieasemalle on hiljattain valmistunut uusi upea Scandic Grand Central Helsinki -hotelli.

”Saarisen arkkitehtonisen monumentin kunnioittaminen oli meillä lähtökohtana jo voittoisassa kutsukilpailuehdotuksessa”, kertoo arkkitehti Aleksi Niemeläinen Futudesign Oy:stä.

Ennen toteutussuunnittelua julkisivun tekniset yksityiskohdat olivat Niemeläisen mukaan vielä ratkaisematta. Oleellista oli, että uuden hotellin muodot ja värimaailma ovat sopusoinnussa päärautatieaseman kanssa. Tämä toteutui hienosti, sillä julkisivuksi valittiin betonielementit, joiden runkoaineessa oli mahdollista hyödyntää samanlaista punaista graniittia kuin rautatieasemassa.

Yksi oleellinen ero Eliel Saarisen aikakauden rakentamiseen oli luonnollisesti se, että nyt oli käytettävissä tietomallinnus. Se mahdollistaa pienipiirteisimpienkin kolmiulotteisten muotojen, rakenneosien tuotannon ja asennuksen yhteensovittamisen jo suunnitteluvaiheessa. Näin hotellin uudisosan kaikki uritetut hiotut väribetonijulkisivut saatiin mittatarkasti valmistettuina ja asennettuina heti oikeille paikoilleen.

Lisätietoja:

Tapiola uudistuu alkuperäisessä hengessä

Toinen pääkaupunkiseudun arkkitehtonisesti arvokas alue Tapiola on ollut tällä vuosituhannella vilkkaan rakentamisen kohteena. Vanhaa keskustaa on uudistettu alkuperäisen arkkitehtuurin sävyjä mukaillen ja yhtenä kokonaisuutena, jonka pääsuunnittelusta vastaa Sarc Arkkitehdit Oy.

”Kokonaisuuden suunnittelulle tuli lähtökohta jo asemakaavasta. Siinä on määrätty, että uudisrakennusten tulee olla vaaleasävyisiä ja istuttava Tapiolan henkeen”, sanoo arkkitehti Antti-Matti Siikala.

Uudisrakentaminen Tapiolan kaupallisessa keskustassa on sekä liike- että asuntorakentamista. Kauppakeskus Ainoan valmistuttua lähti rakenteille Kirjokannen asuinkerrostalot -hanke. Talojen julkisivut tunnistaa vohvelikuvioiduista valkobetonipinnoista.

”Kirjokannen vohvelikuviot ovat ikään kuin negatiivi kauppakeskuksen julkisivuista, joissa vastaavilla kohdin on rei’itys”, Siikala selvittää.

Hän pitää hyvänä nykyistä kehitystä, jossa tietomallinnuksen avulla ja uusia valmistustekniikoita hyödyntäen on tullut mahdolliseksi suunnitella ja toteuttaa entistä monimuotoisempia betonijulkisivuja. Erityisesti elementtien välisten liitokset yksityiskohdat hahmottuvat hänen mukaansa näppärimmin juuri tietomallin avulla.

”Myös arkkitehdin näkökulmasta tietomallinnus on mainio apuväline. Perusideat ja kolmiulotteinen kokonaisuus on toki oltava ensin luotuna päässä ja paperilla.”

Lapinmäentien kerrostalojen julkisivut elävät

Lapinmäentielle Helsingin Munkkivuoreen valmistui 1960-luvulla Suomen suurin silloinen toimistorakennus. Pohjola-vakuutusyhtiön pääkonttorina pitkään palvelleen rakennuksen arkkitehtoninen tyyli on tärkeänä verrokkina käynnissä olevassa asuntorakentamishankkeessa. Sen pääsuunnittelusta vastaa arkkitehtikutsukilpailun vuonna 2014 voittanut JKMM Arkkitehdit Oy.

”Pääosa Pohjolan vanhan pääkonttorin alueesta muuntuu nyt asunnoiksi. Betonityöt on aikanaan tehty erittäin laadukkaasti, ja vanhan rakennuksen toteutuksen taso on erinomainen. Samaan kortteliin nousevat uudisrakennukset noudattelevat arkkitehtonisestikin Pohjolan talon henkeä”, kertoo arkkitehti Samuli Miettinen JKMM Arkkitehdeistä.

Lapinmäentielle valmistuvien kerrostalojen valkobetonisissa julkisivuissa on Miettisen mukaan haettu yhteensopivaa kontrastia Pohjolan talon Kurun harmaasta graniitista koostuvalle julkisivulle. Julkisivujen valkobetoniin tuo lisää elävyyttä pinnan aaltoprofilointi sekä aksentteina oksidoinnin avulla toteutettu paikallinen okrasävytys.

”Tällä vaihtelulla olemme halunneet tuoda sommitteluun inhimillisyyttä ja välttää laajassa hankkeessa vaarana olevaa monotonisuutta”, Miettinen perustelee.

Tietomallinnus on itsestään selvästi myös tässä kohteessa ollut suunnittelun yksityiskohtia helpottavana työvälineenä.