Parma jatkaa pitkäjänteistä työtään energiankäytön tehostamiseksi ja osallistuu jälleen valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Edellisen energiatehokkuussopimuskauden tavoite ylitettiin selvästi, ja uudella kaudella Parma tavoittelee noin 2 400 MWh:n vuotuista energiansäästöä vuoteen 2035 mennessä.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Viikon aikana Parmalla nostetaan esille energiankäytön vaikutuksia kustannuksiin, päästöihin ja tuotantoprosesseihin sekä lisätään ymmärrystä siitä, miten jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa energiankulutukseen.

Energiatehokkuudessa ei ole kyse pelkästään kulutuksen vähentämisestä. Tavoitteena on käyttää energiaa tarkoituksenmukaisesti, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan siten, että tuotannon laatu, toimintavarmuus ja työskentelyolosuhteet säilyvät vaaditulla tasolla.

”Energiatehokkuus ei tarkoita sitä, että energiaa säästetään hinnalla millä hyvänsä. Oleellista on tunnistaa, missä energiaa tarvitaan ja missä sitä voidaan käyttää nykyistä fiksummin. Samalla voidaan parantaa tuotannon hallintaa ja toimintavarmuutta”, sanoo energiatehokkuusasioita Parmalla koordinoiva kehityspäällikkö Hannu Rannanjärvi.

Edellisen sopimuskauden tavoite ylittyi selvästi

Parma ylitti energiatehokkuussopimuskauden 2017-2025 tavoitteensa selkeästi. Tällä sopimuskaudella yhtiön vuotuinen energiansäästövaikutus oli noin 4 300 MWh, kun sopimuskauden tavoitteeksi oli asetettu 3 300 MWh vähennys vuositasolla.

Sopimuskauden aikana Parman tehtailla toteutettiin yli sata energiatehokkuustoimenpidettä. Säästöjä saatiin muun muassa uudistamalla valaistusta, säätämällä lämmitystä, parantamalla paineilmajärjestelmiä sekä tehostamalla tuotantolaitteiden ja kiinteistöautomaation käyttöä.

”Tulokset osoittavat hyvin sen, ettei energiatehokkuus yleensä synny yhdestä suuresta hankkeesta. Kokonaisuus muodostuu lukuisista pienemmistä teknisistä ja käyttöteknisistä parannuksista sekä siitä, että energiankäyttöä kehitetään jatkuvasti osana normaalia toimintaa, Rannanjärvi toteaa.

Uusi tavoite: Kymmenen prosenttia tehokkaampaa energiankäyttöä

Parma on liittynyt energiatehokkuussopimukseen uudelle sopimuskaudelle, joka kattaa vuodet 2026–2035. Uuden kauden vertailutasoksi on määritetty toiminnassa olevien tehtaiden vuoden 2024 energiankulutus, noin 24 000 MWh.

Tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä 10 prosenttia vuoden 2035 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa noin 2 400 MWh:n vuotuista energiansäästöä.

Uudella kaudella työ etenee Parman energiankäytön tehostamissuunnitelman mukaisesti. Siihen kootaan tavoitteet ja tunnistetut toimenpiteet kustannuksineen ja arvioituine vaikutuksineen.

Energiatehokkuustyössä keskitytään kolmeen kokonaisuuteen: energiankäytön mittaamiseen ja ymmärtämiseen, olemassa olevan tekniikan tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä vaikuttavien teknisten parannusten toteuttamiseen.

Pelkkä mittaustieto ei vielä säästä energiaa

Reaaliaikainen mittaaminen tuottaa tietoa tehtaiden energiankäytöstä, mutta pelkkä kulutustieto ei vielä paranna energiatehokkuutta. Tiedosta pitää pystyä tunnistamaan, missä ja miksi energiaa käytetään ja miten kulutukseen voidaan vaikuttaa.

”Mittaamisesta on hyötyä vasta silloin, kun tieto muuttuu ymmärrykseksi ja ymmärrys konkreettisiksi toimenpiteiksi. Kun tiedämme, mitä tehtaalla todella tapahtuu, pystymme kohdentamaan kehitystoimet ja investoinnit sinne, missä niillä saavutetaan suurin vaikutus”, Hannu Rannanjärvi kertoo.

Betonielementtituotannossa energiankäyttö liittyy olennaisesti myös tuotantoprosessin hallintaan. Keskeisiä asioita ovat esimerkiksi tuotantotilojen olosuhteet sekä betonin lujuudenkehityksen ohjaaminen prosessilämmityksen avulla.

Betonin aktiivinen lämpötilamittaus ja kypsyyden laskenta mahdollistavat lämmityksen ohjaamisen todellisen tarpeen mukaan. Samalla tuotantotilojen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden sekä valaistuksen ja muun kiinteistötekniikan energiankulutuksen seuranta auttaa hallitsemaan tuotanto-olosuhteita.

”Tavoitteemme ei ole vain pienentää energialaskua. Energiaa pitää käyttää hallitusti niin, että samalla tuemme betonin lujuudenkehitystä, laatua, tuotannon läpimenoa ja hyviä työskentelyolosuhteita”, Rannanjärvi kiteyttää.

Ensin enemmän irti olemassa olevasta tekniikasta

Kaikki energiatehokkuustoimenpiteet eivät vaadi merkittäviä investointeja. Säästöjä voidaan saavuttaa myös hyödyntämällä olemassa olevia järjestelmiä ja laitteita nykyistä tehokkaammin.

Käytännössä tarkasteltavia asioita ovat esimerkiksi laitteiden käyntiajat, lämmityksen ja ilmanvaihdon asetukset, tuotannon ajoitus sekä paineilman tarpeenmukainen tuotto.

Kulutuksen seurannan avulla pystytään puolestaan havaitsemaan tilanteita, joissa laitteet tai järjestelmät käyttävät energiaa ilman tuotannollista tarvetta.

”Edullisin energiayksikkö on usein se, jota ei tarvitse käyttää lainkaan. Siksi ennen uusia investointeja kannattaa varmistaa, että olemassa olevaa tekniikkaa käytetään mahdollisimman järkevästi ja tarpeeton kulutus saadaan pois”, Rannanjärvi summaa.

Teknisiä investointeja tehdään mitatun kulutuksen ja tunnistetun säästöpotentiaalin perusteella. Mahdollisia kohteita ovat esimerkiksi valaistus, ilmanvaihto, lämmitys- ja paineilmajärjestelmät, kiinteistöautomaatio sekä tuotantolaitteet.

Toimenpiteissä painotetaan saavutettavaa ja luotettavasti todennettavaa energiansäästöä suhteessa investointiin. Samalla arvioidaan muutosten vaikutukset tuotantoon, laatuun ja työskentelyolosuhteisiin.

Energiatehokkuus tukee Parman vastuullisuustavoitteita

Energiatehokkuustyö on osa PARMA Concrete CareTM -vastuullisuusohjelmaa. Parman tavoitteena on pienentää ominaispäästöjä vuosittain viisi prosenttia ja puolittaa ne vuoden 2020 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Vuoden 2025 loppuun mennessä ominaispäästöt olivat pienentyneet noin 20 prosenttia vuoden 2020 tasosta.

Energian osuus Parman kokonaispäästöistä on nykyisin noin kolme prosenttia. Osuus on pienentynyt sekä energiatehokkuustoimien että suomalaisen energiantuotannon päästökehityksen seurauksena.

Parman tehtaiden tarvitsema lämpö tuotetaan pääosin uusiutuviksi luokitelluilla biopolttoaineilla tai hankitaan kaukolämpönä. Fossiilisista lämmityspolttoaineista on pitkälti luovuttu, ja jäljellä olevan käytön korvaamismahdollisuuksia tarkastellaan osana energiatehokkuustyötä.

Samalla energiatehokkuuden taloudellinen merkitys korostuu energiamarkkinoiden ja sääntelyn muuttuessa. Energiankäytön tehostaminen vähentää valmistuskustannuksia ja päästöjä sekä pienentää riippuvuutta energian hintavaihteluista ja fossiilisten polttoaineiden kustannuskehityksestä.

Energiansäästö syntyy arjen havainnoista

Energiansäästöviikon tavoitteena on tehdä energiankäytöstä näkyvämpää myös tehdasverkoston arjessa. Parmassa kulutusta seurataan, toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset varmistetaan mittaamalla ja hyviksi osoittautuneita ratkaisuja monistetaan mahdollisuuksien mukaan muihin tehtaisiin.

”Energiatehokkuus kuuluu meille kaikille. Tehtaalla työskentelevä henkilö tuntee parhaiten oman työympäristönsä ja voi huomata sellaista tarpeetonta energiankäyttöä, jota mittarista ei heti näe. Siksi pienikin havainto tai kehitysehdotus kannattaa tuoda esiin”, Rannanjärvi kannustaa.

Jokainen voi osallistua tunnistamalla omassa työssään tarpeetonta energiankäyttöä ja ehdottamalla kohteita, joissa energiaa voitaisiin käyttää tarkoituksenmukaisemmin. Havainnot kirjataan ympäristö- ja energiahavaintona Parman järjestelmiin, ja ne käsitellään tätä kautta osana tehtaan normaalia toimintaa.

Näin vuodelle 2035 asetettua 2 400 MWh:n vuotuista energiansäästötavoitetta viedään eteenpäin askel kerrallaan, mitattuun tietoon ja käytännön havaintoihin perustuen.